Pitäisikö käyttää aikaa strategiseen yhteistyöhön
Johtoryhmän päätarkoituksena on johtaa liiketoimintaa niin, että se kasvattaa yrityksen arvoa. Arki näyttäytyy kuitenkin usein toiselta. Erityinen ongelma on kuitenkin todellisen tiimityön puute.
Johtoryhmän päätarkoituksena on johtaa liiketoimintaa niin, että se kasvattaa yrityksen arvoa. Arki näyttäytyy kuitenkin usein toiselta. Erityinen ongelma on kuitenkin todellisen tiimityön puute.
Nykyajan jatkuvasti muuttuva maailma, vaatii yhteistyötä myös johtajatasolla. Toimialat ylittävä yhteistyö on ainoa tapa selvitä tulevaisuudessa. Yhteis- ja tiimityötä on vaadittu aiemmin jo organisaatioiden alemmilla tasoilla toimivilta henkilöiltä ja nyt yhteistyön vaade on yltänyt organisaatioiden ylimmän johdon.
Oletko miettinyt, miten voisit kehittää johtoryhmäsi toimintaa? Tulisiko yrityksellesi parempi tulos, jos johtoryhmä nostaisi tavoitteitaan ja vain juoksisi kovempaa? Mikä voisi olla toinen vaihtoehto johtoryhmän kehittämiselle?
Valmentava johtajuus on arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistyötä. Marjo-Riitta Ristikangas, Anna Lönnroth ja Vesa Ristikangas kertovat valmentavan johtajan ydintaidoista ja siitä, kuinka saada toiset loistamaan!
Onnistumisten rakentaja ja kirjailija Vesa Ristikangas puhuu vlogissaan tiimin välisistä konflikteista ja ulkopuolisen valmentajan roolista tiimeissä olevien konfliktien ratkaisemisessa.
Tutustu toimivaan johtoryhmän kehittämisen työkaluun, joka perustuu kirjaan "Johtoryhmästä tähtijoukkue" (Ristikangas & Rinne, 2014).
Tiimicoaching on koko tiimille yhtä aikaa toteutettavaa coachingia. Tiimicoaching on tehokas, vaikuttava ja taloudellinen oppimismenetelmä, jonka avulla saadaan tuloksia aikaan. Yleensä sovitaan tietystä määrästä coachin ja tiimin yhteisistä tapaamista, sovitaan toteutettava prosessi ja sille tavoite.
Lue Marjut Alatalon blogista millä tavalla HR-asioista vastaava Kalle ratkaisi ajankäyttöönsä liittyviä haasteita coachingin avulla.
Organisaation menestyminen jatkuvassa muutoksessa olevassa toimintaympäristössä edellyttää kaikkien osallistumista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Meillä ei pitäisi olla taloudellisesti varaa jättää ihmisiä mekaaniseen työhön kuin koneeksi eli toisin sanoen jättää ihmisten aivoja käyttämättä.
Tarvitseeko sinun organisaatiosi valmentajuutta ja kehittymisorientaatiota, vai menestyttekö te niillä kyvyillä, joita teillä on? Voisiko valmentavan otteen tuomasta itseohjautuvuudesta olla teille hyötyä? Voisi oppimisen ja menestymisen riemusta olla teille hyötyä?
Pystyäkseen olemaan valmennettavana on oltava tai kehitettävä omia joukkuepelaajan ominaisuuksia ja kyvykkyyksiä. Olennaisin kyvykkyys valmennettavana olemiseen on oma asenne, jonka tärkein osa-alue on kyky olla nöyrä. Ilman nöyryyttä olet todennäköisesti liian ylimielinen ja oletat osaavasi jo kaiken riittävästi.
Lue Marjut Alatalon yksinkertaiset ja käytännölliset vinkit siihen, kuinka luoda palavereistasi innostavampia.
Meillä kaikilla on kokemuksia huonoista kuuntelijoista. Tai ainakin kokemus siitä, että toinen ei yhtään kuunnellut. Mistä tämä sitten johtuu? Miten ihmeessä minä voisin saada muut kuuntelemaan paremmin? Vai voinko?
Montako palaveria, kokousta, tapaamista järjestät viikossa? Entä moneenko itse osallistut? Moniko niistä voidaan kokea tai olet kokenut turhauttavaksi?
Työyhteisössä voi tulla vastaan monenlaisia haasteita kuten syyttämistä, jankuttajia, myrkyttäjiä, työnarkomaaneja, vetelehtijöitä, ja ainaista kiirettä. Aina silloin tällöin on mukava viettää aikaa ystävien kanssa ja muhitella näitä ongelmia lasillisen kera. Se energisoi hetkellisesti.
Usein arvostuksesta ja arvostavasta kohtelusta puhuttaessa kuulee sekavia määritelmiä. Tässä blogitekstissä tarjoan sinulle kolme määritelmää, mitä arvostava kohtelu oikeasti on.
Olen huomannut, että lähes poikkeuksetta johtoryhmissä arvostetaan edelleen syvää asiantuntemusta – yksittäisen johtoryhmäläisen asiantuntemusta. Onko se ongelma, vai hyve?
Meillä oli taas kerran aivan mieletön ryhmä oppimassa fasilitointitaitoja! Yksi keskeisimmistä oivalluksista, jonka osallistujat kertoivat saaneensa, oli se, että systeeminen fasilitointi on muutakin kuin työkaluja. Se on muutosta omassa ajattelussa!
Ensikosketus kertoi kaiken. Johtoryhmän jäsenet sammuttivat jatkuvia tulipaloja, syyttivät enemmän tai vähemmän toisiaan niiden sytyttämisestä toimitusjohtajan väistellessä ilmiselviä ongelmia, jotka uhkasivat vaarantaa käsillä olevan suuremman luokan uudistuksen läpimenon.
Aloittaessani coachingtyöt, olin pihalla kuin lumiukko. Eräs asiakas otti minuun yhteyttä ja halusi coachingia. Toki olin kuullut coachingista ja olihan sitä myös työnohjaajakoulutuksessa sivuttu, mutta en ollut ikinä sitä tehnyt.