Oletko koskaan miettinyt, että olisi ihanaa, jos voisi välillä vaihtaa aivoja, kun omat jumittavat. Minä ainakin olen! Ja tämä ajatus on ajanut minua tutustumaan ja kehittämään erilaisia tapoja lainata toisten aivoja.
Ilolla jaan teille uuden kokeiluni - nimittäin testasin rohkeasti dynaamisen fasilitoinnin klassista mallia: faktat, huolet & toiveet, ongelmat, ideat & ratkaisut.
Organisaation menestyminen jatkuvassa muutoksessa olevassa toimintaympäristössä edellyttää kaikkien osallistumista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Siksi meillä ei pitäisi olla taloudellisesti varaa jättää ihmisten aivoja käyttämättä.
Moni menestynyt organisaatio on kompastunut jossain vaiheessa liian yksioikoiseen käsitykseen yhteisöjen toiminnasta tai oletukseen että voi hallita tulevaisuutta suunnittelemalla sitä mahdollisimman tarkasti. Systeemisyyden silmälaseilla katsottuna tulevaa on mahdoton täysin hallita tai suunnitella...
Toimiessani taannoin työnohjaajana, huomasin saavani koko ajan enemmän työnohjauspyyntöjä, koska minulla on coachingosaamista.
Oletko koskaan miettinyt, mistä systeemisessä coachingissa on kyse? Entä millä tavalla se eroaa muista coachingin muodoista?
Olen parinkymmenvuoden valmentajaurani aikana kohdannut tuhansia esimiehiä, kokeneempia ja vasta tehtävässään aloittaneita. Kokemukset onnistumisesta vaihtelevat.
Martti on kokenut johtaja ja esimies. Hän on arvostettu ammattilainen omassa organisaatiossaan. Asiakkailtaan hän saa jatkuvasti erinomaista palautetta ja tiiminkin kanssa yhteistyö toimii.
Kouluttautuminen coachiksi on iso investointi itseen. Vaikutukset näyttäytyvät parhaimmillaan sekä ammatillisella että henkilökohtaisella tasolla. Näin myös hyvässä prosessissa tulisi tapahtua, sillä coachingia tehdään tietotaidon ohella pitkälti omalla persoonalla.
Lupaus on määritelmän mukaan sitoumuksen ilmaus. Kuulostaa järkevältä. Lupauksia tehdään ja tarjoillaan toisille odotus siitä, että lupauksen kohteena oleva asia tapahtuu.
25.5.2018 GDPR (General Data Protection Regulation) astuu voimaan. Asetus koskee kaikkia Suomessa toimivia organisaatioita, jotka keräävät, säilyttävät ja käsittelevät henkilötietoja. Koska lähes kaikissa organisaatioissa ylläpidetään jonkinlaista henkilörekisteriä, soveltamisala on melko laaja.
Tyypillisesti ajatellaan, että johtoryhmän jäsenet ovat asiantuntijoita omissa rooleissaan, jotka ovat parhaimmillaan tunteettomina asiantuntevina puhuvina päinä. Käytännössä jokaisella, myös johtoryhmän jäsenellä, on kuitenkin koko ajan aktiivisena tunteet ja erilaisia olotiloja, todistaa kognitiivisen neurotieteen prosessori Lauri Nummenmaa.
Johtoryhmän jäsenten muutoskyvykkyys on tyypillisesti korkea. Tästä seuraa se, että he eivät juurikaan tule miettineeksi alaistensa resilienssiä, eli muutoskyvykkyyttä. Tämä yleensä näyttäytyy johtajan turhautumisena, kun muutos ei näytä etenevän halutulla/toivotulla tavalla.
Erilaiset johtoryhmän yhteistyötä hajottavat ilmiöt ja yksilölliset toimintatavat nakertavat tekemisen tehokkuutta. Johtoryhmässä on erilaisia ankeuttajia, kuten: Tuhahduksia ja silmien mulkoilua, erilaisia mielensäpahoittamisen osoittamista. Uudet ideat tyrmätään tai vaiennetaan kuoliaaksi...
Ystäväni on kävellyt 750 kilometriä pitkän pyhiinvaelluksen. Matka alkoi Roncesvallesista Ranskan ja Espanjan rajalta ja päättyi Espanjan Santiago de Compostelaan.
Muutos on yksilöllinen kokemusperäinen asia. Meistä kukin käsittää eri asiat eri tavoin, esimerkiksi joko ”business as usual” -asioiksi tai muutokseksi.
Tiimin tai organisaation kyky uusiutua ja tehdä tulosta on riippuvainen kyvystä oppia ja kehittyä. Kykyä tarvitaan erityisesti monimutkaisissa tilanteissa tai ongelmissa, jotka jäävät jumittamaan toimintaa.
Systeeminen fasilitointi voi tapahtua yksilöiden, tiimien ja koko työyhteisön tasolla. Kokonaisvaltaisessa otteessa systeeminen organisaatiofasilitaattori ei ole pelkkä ulkopuolinen prosessin ohjaaja. Koska fasilitaattori on aina osa vuorovaikutuskokonaisuutta, hän ei voi eristää itseään ohjattavasta porukasta.
Työ ja työelämä muuttuvat. Osa muutoksista ulottuu syvälle työelämään ja organisaatioiden toimintaan uudistaen kokonaisvaltaisesti niin organisaatiokultuurit kuin -rakenteetkin.
Välillä näen johtoryhmissä mitä ihmeellisimpiä ilmiöitä. Pahimmillaan kokeneet keski-ikäiset ja maskuliiniset johtajat kilpailevat äänivallasta johtoryhmäpöydän äärellä. Sikariporras on organisaatiotiensä huipulla. Tuulinen paikka, josta kiinnipitämiseen tarvitaan voimakeinoja.
