Minua ei arvosteta!
Oletko joskus kokenut, että sinua ei arvosteta? Koitko siinä tilanteessa, että voisit itse tehdä asialle jotain?
Oletko joskus kokenut, että sinua ei arvosteta? Koitko siinä tilanteessa, että voisit itse tehdä asialle jotain?
Janne ja Risto työskentelevät suuressa organisaatiossa johtajina vastaten omien yksikköjensä toiminnasta. Kumpikin on hyvä tekemään tulosta ja johtamaan omaa vastuualuettaan, sen sijaan heidän keskinäiset välit ovat huonot.
Valmentava johtajuus on arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistyötä. Marjo-Riitta Ristikangas, Anna Lönnroth ja Vesa Ristikangas kertovat valmentavan johtajan ydintaidoista ja siitä, kuinka saada toiset loistamaan!
Organisaation menestyminen jatkuvassa muutoksessa olevassa toimintaympäristössä edellyttää kaikkien osallistumista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Meillä ei pitäisi olla taloudellisesti varaa jättää ihmisiä mekaaniseen työhön kuin koneeksi eli toisin sanoen jättää ihmisten aivoja käyttämättä.
Tarvitseeko sinun organisaatiosi valmentajuutta ja kehittymisorientaatiota, vai menestyttekö te niillä kyvyillä, joita teillä on? Voisiko valmentavan otteen tuomasta itseohjautuvuudesta olla teille hyötyä? Voisi oppimisen ja menestymisen riemusta olla teille hyötyä?
Työyhteisössä voi tulla vastaan monenlaisia haasteita kuten syyttämistä, jankuttajia, myrkyttäjiä, työnarkomaaneja, vetelehtijöitä, ja ainaista kiirettä. Aina silloin tällöin on mukava viettää aikaa ystävien kanssa ja muhitella näitä ongelmia lasillisen kera. Se energisoi hetkellisesti.
Organisaation menestyminen jatkuvassa muutoksessa olevassa toimintaympäristössä edellyttää kaikkien osallistumista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Siksi meillä ei pitäisi olla taloudellisesti varaa jättää ihmisten aivoja käyttämättä.
Moni menestynyt organisaatio on kompastunut jossain vaiheessa liian yksioikoiseen käsitykseen yhteisöjen toiminnasta tai oletukseen että voi hallita tulevaisuutta suunnittelemalla sitä mahdollisimman tarkasti. Systeemisyyden silmälaseilla katsottuna tulevaa on mahdoton täysin hallita tai suunnitella...
Lupaus on määritelmän mukaan sitoumuksen ilmaus. Kuulostaa järkevältä. Lupauksia tehdään ja tarjoillaan toisille odotus siitä, että lupauksen kohteena oleva asia tapahtuu.
25.5.2018 GDPR (General Data Protection Regulation) astuu voimaan. Asetus koskee kaikkia Suomessa toimivia organisaatioita, jotka keräävät, säilyttävät ja käsittelevät henkilötietoja. Koska lähes kaikissa organisaatioissa ylläpidetään jonkinlaista henkilörekisteriä, soveltamisala on melko laaja.
Tyypillisesti ajatellaan, että johtoryhmän jäsenet ovat asiantuntijoita omissa rooleissaan, jotka ovat parhaimmillaan tunteettomina asiantuntevina puhuvina päinä. Käytännössä jokaisella, myös johtoryhmän jäsenellä, on kuitenkin koko ajan aktiivisena tunteet ja erilaisia olotiloja, todistaa kognitiivisen neurotieteen prosessori Lauri Nummenmaa.
Johtoryhmän jäsenten muutoskyvykkyys on tyypillisesti korkea. Tästä seuraa se, että he eivät juurikaan tule miettineeksi alaistensa resilienssiä, eli muutoskyvykkyyttä. Tämä yleensä näyttäytyy johtajan turhautumisena, kun muutos ei näytä etenevän halutulla/toivotulla tavalla.
Mikään ei ole pysyvää paitsi muutos. Muutosvauhdista on tullut valtavaa ja voimavarat kuluvat yhä useammalla meistä arkirutiineihin. Muutosten jyllätessä takerrumme helposti kontrolliin. Kun asioita ei voi kontrolloida, se voi johtaa ennen pitkää riittämättömyyden tunteeseen. Nämä tunteet saattavat olla oireita kommunikaatioyhteyden puutteesta tai heikkoudesta.
Uuden alun edessä innostuminen on luontaista. Lähes yhtä varmaa on myös se, että innostuminen lopahtaa ja aikomukset jäävät sanahelinäksi. Siksi näin vuoden alussa media on pullollaan uuden vuoden lupauksia, mutta samalla pettymys jo kolkuttaakin oven takana.
Erään asiantuntijaorganisaation johtajan pohdinta tavoitteista ja niiden ohjausvoimasta on tuttua kuultavaa. Ymmärretään, että tavoitteita tarvitaan, mutta niissä oleva potentiaali jää hyödyntämättä. Sitoutumista yhteiseen on kuitenkin mahdollista lisätä.
Odotukset esimiestyötä ja esimiehen kyvykkyyttä kohtaan ovat välillä kohtuuttomat. Esimiehen pitää osata olla erinomainen asiantuntija, hyvä ihmisten johtaja, kehittäjä, konfliktien ratkoja, talousihme, dokumentoija, ideoija, suunnannäyttäjä, tuloksentekijä, visionääri ja ennustaja.
Olin järjestämässä Suomen ensimmäistä kansainvälistä oppimistapahtumaa, Dare to Learniä. Tunnelma tilaisuudessa oli innostunut ja positiivinen, mutta myös intensiivinen ja hektinen – ainakin näin järjestäjän näkökulmasta. Yhtäkkiä huomasin yleisön joukossa Twitter-kontaktini, joka on vaikuttanut suuresti ajatteluuni johtajuudesta.
Muutoksen johtaminen on muotisana, joka on ollut pitkään yleiskäytössä. Siksi järjestetään jatkuvasti erillisiä koulutuksia muutoksesta, jossa julistetaan erilaisten muutosmallien voimaa. Miksi muutosjohtamisesta puhutaan niin suureen ääneen?
Jos valmentava johtajuus kuuluu kaikille, niin sitähän voi soveltaa muuhunkin kuin johtamiseen. Tein taannoin omassa arjessani oivan havainnon asiasta. Lapseni kysyi eräänä päivänä apua läksytehtävään. Kuten yleensä, sen sijaan että olisin kertonut vastauksen suorilta käsin tai oman näkemykseni siitä – kysyin ”Mitä ajatuksia sinulle tulee mieleen kysymyksestä?”
”Taasko sä oot käynyt jollain kurssilla?” Tätä äkäistä tokaisua monet esimiehet pelkäävät ja puhuvat siitä usein valmennuksissa. Johtajuudesta ja esimiehisyydestä on monta koulukuntaa ja johtajuus on nähnyt monta kehitysaaltoa ajan saatossa: autoritäärisestä johtajasta demokraattiseen johtajaan.