Sain itseni kiinni pohtimassa vanhaa sanontaa ”Joukossa tyhmyys tiivistyy”. Niin kulunut fraasi kuin se onkaan, jäin silti miettimään niitä tilanteita tai hetkiä, joissa ryhmä tyhmensi toisiaan. Mitä siinä tapahtui?
Kouluttajamme Peter Peitsalo kertoo esimerkin tilanteesta, jossa ongelmat organisaation systeemissä haittasivat erään tiimin toimintaa. Samalla tarina on kuvaus siitä, kuinka ilmiöiden näkyväksi tekeminen mahdollistaa hankalien asioiden korjaamisen.
Onnistumisten rakentaja ja kirjailija Vesa Ristikangas puhuu vlogissaan tiimin välisistä konflikteista ja ulkopuolisen valmentajan roolista tiimeissä olevien konfliktien ratkaisemisessa.
Tiimicoaching on koko tiimille yhtä aikaa toteutettavaa coachingia. Tiimicoaching on tehokas, vaikuttava ja taloudellinen oppimismenetelmä, jonka avulla saadaan tuloksia aikaan. Yleensä sovitaan tietystä määrästä coachin ja tiimin yhteisistä tapaamista, sovitaan toteutettava prosessi ja sille tavoite.
Ensikosketus kertoi kaiken. Johtoryhmän jäsenet sammuttivat jatkuvia tulipaloja, syyttivät enemmän tai vähemmän toisiaan niiden sytyttämisestä toimitusjohtajan väistellessä ilmiselviä ongelmia, jotka uhkasivat vaarantaa käsillä olevan suuremman luokan uudistuksen läpimenon.
Odotukset esimiestyötä ja esimiehen kyvykkyyttä kohtaan ovat välillä kohtuuttomat. Esimiehen pitää osata olla erinomainen asiantuntija, hyvä ihmisten johtaja, kehittäjä, konfliktien ratkoja, talousihme, dokumentoija, ideoija, suunnannäyttäjä, tuloksentekijä, visionääri ja ennustaja.
Annukka päättelee palaveria: Koska olisi seuraava sopiva aika... Ennen kuin hän ehtii lauseen loppuun Johanna huikkaa tietokoneruutunsa takaa: Kun mä katon kaikkien kalentereja, niin kahden viikon päästä torstaina aamulla...
Olipa kerran tiimi, jolla oli fiksu esimies. Hän oli oivaltanut omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Hän halusi rakentaa tiimiä niin, että hänen heikkoutensa paikkautuivat hyvin tiiminjäsenten vahvuuksilla.
Epäaikuismainen käytös vaientaa yksilöiden ja tiimien toiminnan. Potentiaalia ei saada valjastettua yhteiseen käyttöön. Syntyy tyytymättömyyttä ja kyräilyä. Into yhdessä tekemisestä hiipuu, kun yksilöt sopeutuvat pesiytyvään vastuuttomuuteen. Aikuisuudesta ei ole tietoakaan. Missä ovat kasvattajat ja kasvua haluavat?
Kaikkialla säteilee iloisia kasvoja. Toiveikkuus paistaa pitkälle. Vastanimitetty tiiminvetäjä kokee tiimin 12 jäsentä lämpiminä, avuliaina ja innostuneina tulostaan vetämään ryhmää. Elämä hymyilee ja uusi vetäjä mietti, voikohan kasvattaa tiimin tavoitteita, kun ilmapiiri on näin myönteinen. Samalla kuitenkin joku epämääräinen tunne ja epäilys kaivertavat hänen mieltään.
Yksilön tunneälystä on puhuttu ja muutaman vuosikymmenen ajan. Tunteiden merkitystä on korostettu. Arkikokemuskin jo todistaa, että pelkällä rationaalisella älykkyydellä ei tiimissä pärjää. Tarvitaan tunneälyä eli kykyä tunnistaa, ilmaista ja säädellä omia tunteitaan. Näin siis yksilötasolla. Mitä sitten tapahtuu, kun tunneälykkyyden eri tasolla olevat yksilöt kohtaavat tiimeissä?
Valmentavat joukkueet ovat vastuullisia! Miksi näin? Koska valmentavasti toimivassa joukkueessa jokainen toimii valmentajana toisilleen. Vastuullisuuden sisältö paljastuu blogin loppuohjeissa, joten lue se tarkasti. Miksi valmentavat joukkueet ovat parempi vaihtoehto kuin itseohjautuvat tiimit? No, vastaus on helppo, ainakin minulle sosiaalipsykologina: Koska tiimillä tuolloin on valmentava esimies, joka kantaa vastuun loppupelissä tiimin toiminnasta.
Coaching on kymmenessä vuodessa kehittynyt tehokkaaksi menetelmäksi johtamisen kehittämiseen. Merkittävää siinä on coachin ja asiakkaan välinen intensiivinen ja tavoitteellinen oppimisprosessi, joka on jo tehnyt vaikutuksen tuhansiin suomalaisiin johtajiin ja esimiehiin.
