Olen aina ollut sitä mieltä, että osaan ja haluan tehdä yhteistyötä ja otan mielelläni toisten apua vastaan. Kuitenkin taas jälleen kerran jouduin nöyrtymään sen edessä, että en tajunnut pyytää apua.
Luottamus johtoon ja työn imun kokemus organisaatiomuutoksissa nousi ratkaisevaksi tekijäksi työntekijöiden keskuudessa.
Oletko joskus kokenut, että sinua ei arvosteta? Koitko siinä tilanteessa, että voisit itse tehdä asialle jotain?
Johtoryhmäläinen on varsin usein yksin omien ajatustensa kanssa. Jokainen meistä kuitenkin tarvitsee aivoilleen erilaisia ärsykkeitä, jotta oma ajattelu ei kierrä itselle luontaista kehää.
Luottamus elää ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja ihan kaikissa tilanteissa se joko lisääntyy tai vähenee. Yleensä nämä ovat pieniä mikroliikkeitä, mutta erityisesti konfliktitilanteessa voi luottamus ottaa jättiaskeleita suuntaan tai toiseen - jopa kadota iäksi.
Puheenjohtajan on tärkeä ymmärtää, että pelkästä puheen kuuntelusta ihmisten mieliin jää vain 5-20 %. Kun siihen lisätään muiden havaintokanavien hyödyntämistä esim. kysymistä ja kuuntelua sekä tekemistä, niin muistijälki kasvaa kohisten – jopa 90 prosenttiin.
Oletko miettinyt, miten voisit kehittää johtoryhmäsi toimintaa? Tulisiko yrityksellesi parempi tulos, jos johtoryhmä nostaisi tavoitteitaan ja vain juoksisi kovempaa? Mikä voisi olla toinen vaihtoehto johtoryhmän kehittämiselle?
Tiimicoaching on koko tiimille yhtä aikaa toteutettavaa coachingia. Tiimicoaching on tehokas, vaikuttava ja taloudellinen oppimismenetelmä, jonka avulla saadaan tuloksia aikaan. Yleensä sovitaan tietystä määrästä coachin ja tiimin yhteisistä tapaamista, sovitaan toteutettava prosessi ja sille tavoite.
Meillä kaikilla on kokemuksia huonoista kuuntelijoista. Tai ainakin kokemus siitä, että toinen ei yhtään kuunnellut. Mistä tämä sitten johtuu? Miten ihmeessä minä voisin saada muut kuuntelemaan paremmin? Vai voinko?
Montako palaveria, kokousta, tapaamista järjestät viikossa? Entä moneenko itse osallistut? Moniko niistä voidaan kokea tai olet kokenut turhauttavaksi?
Olen huomannut, että lähes poikkeuksetta johtoryhmissä arvostetaan edelleen syvää asiantuntemusta – yksittäisen johtoryhmäläisen asiantuntemusta. Onko se ongelma, vai hyve?
Oletko koskaan miettinyt, että olisi ihanaa, jos voisi välillä vaihtaa aivoja, kun omat jumittavat. Minä ainakin olen! Ja tämä ajatus on ajanut minua tutustumaan ja kehittämään erilaisia tapoja lainata toisten aivoja.
Moni menestynyt organisaatio on kompastunut jossain vaiheessa liian yksioikoiseen käsitykseen yhteisöjen toiminnasta tai oletukseen että voi hallita tulevaisuutta suunnittelemalla sitä mahdollisimman tarkasti. Systeemisyyden silmälaseilla katsottuna tulevaa on mahdoton täysin hallita tai suunnitella...
Johtoryhmän jäsenten muutoskyvykkyys on tyypillisesti korkea. Tästä seuraa se, että he eivät juurikaan tule miettineeksi alaistensa resilienssiä, eli muutoskyvykkyyttä. Tämä yleensä näyttäytyy johtajan turhautumisena, kun muutos ei näytä etenevän halutulla/toivotulla tavalla.
Muutos on yksilöllinen kokemusperäinen asia. Meistä kukin käsittää eri asiat eri tavoin, esimerkiksi joko ”business as usual” -asioiksi tai muutokseksi.
Tiimin tai organisaation kyky uusiutua ja tehdä tulosta on riippuvainen kyvystä oppia ja kehittyä. Kykyä tarvitaan erityisesti monimutkaisissa tilanteissa tai ongelmissa, jotka jäävät jumittamaan toimintaa.
Yleinen ymmärrys lienee, että johtoryhmän päätarkoituksena on johtaa liiketoimintaa ja samalla kasvattaa yrityksen arvoa. Arki näyttäytyy kuitenkin kovin monimutkaiselta. Kohtaamme erilaisia johtoryhmiä viikoittain. Se mihin johtoryhmät keskittyvät vaihtelee melkoisesti.
Kuulen päivittäin eritasoista tuskaa siitä, kun viesti ei mene halutulla tavalla läpi organisaatioissa. Tyypillisenä muutos -ja esimiesviestinnän perussääntönä tuntuu olevan toisto: ”Kun sanon 100 kertaa saman asian, niin vasta sitten se menee perille.”
Odotukset esimiestyötä ja esimiehen kyvykkyyttä kohtaan ovat välillä kohtuuttomat. Esimiehen pitää osata olla erinomainen asiantuntija, hyvä ihmisten johtaja, kehittäjä, konfliktien ratkoja, talousihme, dokumentoija, ideoija, suunnannäyttäjä, tuloksentekijä, visionääri ja ennustaja.
Milloin viimeksi olette pysähtyneet pohtimaan johtoryhmänne joulumieltä? Mistä tiedätte, onko teillä joulumieltä ja mitä se on? Joulumieltä voi lähteä etsimään, vaikka seuraavan tarinan avulla.
