Eikö riitä, että työt tulevat tehdyksi ja vastineeksi siitä saa palkan? Olipa kerran kaksi asiakaspalvelutiimiä. Ensimmäisen tiimin henkilökunta oli passivoitunutta. Jostain syystä työ oli heille pakollinen paha, jonka avulla he turvasivat oman taloutensa.
Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tai yhteisön tärkein voimavara. Varsinkin henkilöstön osaaminen, motivaatio ja vireystila vaikuttavat suoraan organisaation tuloksentekokykyyn. Työhyvinvoinnin myytinmurtajat –seminaarissa alustajat nostivat esiin monia hyviä asioita: etätyöpäiviä, arvostavaa organisaatiokulttuuria, tekemisen meininkiä, uudistumista...
Olin hiljattain tapaamassa potentiaalista asiakasta. Johtoryhmänä he pohtivat organisaationsa ilmiöitä. Ärtymys ja muutostoive kohdistuivat erityisesti toimistokuukkeleihin ja alati chättäileviiin asiantuntijoihin, jotka eivät tuntuneet olevansa sitoutuneita työhönsä. Esimiesporras katsoi vierestä, koska fiilishän on tärkein.
Työ, työelämä ja työmarkkinat muuttuvat. Isolle osalle nuorista on tarjolla vain lyhytkestoisia ja usein määräaikaisia työsuhteita. Satunnainen työttömyys, osa-aikatyö ja ketjuttuva pätkätyö ovat todellisuutta. Samalla yhä useampi työelämässä oleva uupuu kaikkinaiseen suorittamiseen, kovenevaan kilpailuun ja lisääntyviin vaatimuksiin.
Kevään korvalla useimmilla esimiehillä ja johdettavilla on jälleen edessään kehityskeskustelu, joka voi olla joko suuri turhautuminen tai valtava mahdollisuus. Miten muovata pakollisesta, valmiiksi käsikirjoitetusta näytelmästä aidosti energisoiva, kehittymistä ja yhteistyötä palveleva kohtaaminen? Vastaus tiivistyy kahteen sanaan: rakentamalla luottamusta.
Valtasyyhy on harmillinen kaiken tasoisten johtoryhmien tauti. Se esiintyy yksittäisissä johtoryhmäläisissä ja nakertaa erittäin tehokkaasti ryhmän toimintakykyä. Jos valtasyyhyyn ei puututa, ryhmä lamaantuu. Yhteistyötä ei ole mahdollista rakentaa, jos valtasyyhyn annetaan tappaa luottamuksen. Koko johtoryhmä kärsii.
Jatkuvat, nopeat ja vaikeasti ennakoitavat muutokset haastavat työyhteisöt ja johtamisen. Epävarmuus maailmantaloudesta heijastuu myös suomalaisiin.
