Johtuvatko viha ja ärtymys stressistä? Ovatko vihanilmaukset merkkejä jaksamattomuudesta ja huonoista elintavoista? Ovatko pelottavat ihmiset työn väsyttämiä, vai voisiko aggressiivisuuden tulkita myös muista tekijöistä johtuvaksi? Päätin lähteä selvittämään stressin ja vihan yhteyksiä.
Olemmeko työstressin uhreja?
Iso osa työikäisistä oireilee työuupumusta, joka ilmenee yksilöillä mm. väsymyksenä, turhautumisena ja apaattisuutena. Työyhteisöissä työuupumus näkyy huonona työilmapiirinä, tulehtuneina ihmissuhteina ja lisääntyneinä poissaoloina. Mistä nämä ongelmat johtuvat? Onko työ siihen syyllinen?
Jokainen reagoi stressiin yksilöllisesti ja jokaisella on oma sietorajansa, jonka ylityttyä hallittu stressi muuttuu hallitsemattomaksi kaaokseksi. Stressin sietokykyyn vaikuttavat omalta osaltaan niin persoonamme, elämäntapamme kuin ympäristömmekin.
Stressiä voi synnyttää ja stressireaktion voi laukaista voimakkaat tunnetilat, kuten epävarmuus, pelko, viha, jännitys tai epävarmat työ- ja kotiolot, ihmissuhteet, sairaudet, taloudellinen turvattomuus ja suuret elämänmuutokset. Liian vähäinen ärsykkeiden määrä ja riittämättömyyden tunne voivat olla yhtä stressaavia kuin liiallinen ärsykepaljous ja tekemisen määrä.
On parempi reagoida oireisiin liian aikaisin kuin liian myöhään
Ennaltaehkäisy on usein paljon vaivattomampaa ja motivoivampaa kuin kuntouttava ja tervehdyttävä tekeminen. Työuupumuksesta toipuminen vaatii aikaa ja usein myös työnkuvan muutoksia. Oireet voivat olla fyysisiä, henkisiä tai ilmentyä yksilön käyttäytymisessä.
Stressin fyysisiä oireita
- Hermostunut käytös; sormien ja jalkojen naputtelu, kynsien pureskelu sekä hartioiden vetäminen korviin
- Heikentynyt verenkierto ja lihasten aineenvaihdunta ja lisääntynyt lihasten happamuustaso, josta johtuen lihasten kipureseptorit ärsyyntyvät ja saavat aikaan lisää jännitystä ja kipua.
- Pahoinvointi, huimaus, vatsavaivat sekä silmien ja päänsärky
- Yleinen väsymys ja hidas palautuminen, johon eivät enää viikonloput ja lomat riitä helpotukseksi.
Stressin henkisiä oireita
- Ali- tai ylivire; yleinen väsymystila, saamattomuus, ahdistus, masennus, turhautuminen sekä vihamielisyys, ärtyneisyys, toivottomuus, levottomuus ja kärsimättömyys.
- Asioiden unohtelu ja asioiden hoitamatta jättäminen.
- Ajatusten harhailu, keskittymiskyvyn häiriöt ja työn merkityksellisyyden häviäminen. Ajatukset kiertävät kehää ja yksityiskohdat nousevat usein kokonaiskuvan yläpuolelle.
- Kyvyttömyys tehdä päätöksiä.
Stressin käytösoireita
- Ylireagointi: kireys, jännittyneisyys ja lyhytpinnaisuus, joka esiintyy yleensä ärtymyksenä.
- Keskittymisvaikeudet: yleisväsymys, unettomuus ja motivaation puute.
- Mielialamuutokset: ilottomuus, kyynisyys ja epämotivoituneisuus: kokemus, että ei enää kykene selviytyvänsä työtehtävistään.
Vaatimustason kasvu lisää stressiä
Stressi tuntuu lisääntyvän samaa vauhtia elintason nousun ja vastuiden lisääntymisen myötä. Ennen elämä otettiin vastaan sellaisena kuin sen kukin sai, mutta nykyään vaatimustaso itselle näyttäisi kasvavan jatkuvasti. Omaa elämää verrataan toisiin ja tullaan jatkuvasti tietoiseksi, että toisilla on paremmin. Halutaan laittaa työ, asunto tai puoliso vaihtoon ja parempaa etsitään muualta. Tämän tekee ymmärrettäväksi se, että nykyään virtuaalisuus ja elämän globalisoituminen tuottavat enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan ennen. Aikaisemmin ei osattu edes unelmoida niistä asioita, jotka ovat nykyään todellisuutta.
Tyytymättömyys lisääntyy virikkeitä ja mahdollisuuksia pursuavassa elämässä, jossa ruoho usein näyttää toisella puolella aitaa vihreämmältä. Jos emme osaa käyttää halujamme priorisoiden, emme osaa nauttia kohtalostamme, eikä pettymyksille löydy loppua. Samalla stressin todennäköisyys lisääntyy.
Mitä on turhautuminen, ärtymys, kateus, viha ja raivo?
Vihasta käytetään yleisesti sanoja aggressio tai aggressiivisuus. Fyysinen viha on virittynyt tila kehossa, joka saa verenpaineen nousemaan, adrenaliinin erittymään ja lihakset jännittymään. Pitkäkestoinen viha kuluttaakin paljon energiaa. Pahimmillaan keho kaappaa vallan ja siten hallitsemattomassa vihassa on suuri riski loukata, satuttaa, alistaa tai kiusata toisia.
Viha on vaativa tunne, joten sitä on kyettävä ilmaista aikuismaisesti. Vihaa on myös opittava purkamaan, koska vihan toistuva kokeminen tai ilmaiseminen vain lisää vihamielisyyttä ja vie voimavaroja, jollei sitä käsittele millään tavalla. Viha on viesti aina jostainkin? Mitä siis viha sinulle viestii?
Viha on tärkeä informaation väline
Ihmisen kehityshistoriassa vihalla on ollut tärkeä tehtävä. Eloonjääminen ja selviytymisen puolustaminen täynnä uhkia olevassa ympäristössä on ollut välttämättömyys. Ne, jotka eivät ole aggressiivisesti puolustaneet etujaan, ovat jääneet ilman ravintoa ja todennäköisemmin menehtyneet. Samassa selviytymistaisteluhetkessä on myös kateuden alkulähde.
Kateus on pelottava tunne
Kateus on työyhteisöissä ja perheissä pelottava tunne, jota pyritään välttämään. Esimiehet ja työntekijät pyrkivät välttämään asioiden sanottamista tai tekemistä, jos se mahdollisesti tuottaa jollekin kateutta. Kateuden pelko estää meitä toimimasta järkevästi. Ihmisille on luontaista lähteä kilpailemaan ja taistelemaan tilanteissa, jossa jaossa on jotain hyväksi koettua ja haluttua kuten rakkautta, suosiota, rahaa, menestystä, seksiä, ruokaa, kauniita tavaroita. Tämä luonnollinen tapa haluta ja saada jotain samaa mitä toisilla on, kääntyykin toisten mitätöimiseksi ja yhteistyön esteeksi. Toiset nähdään rahanahneina, itseään täynnä olevina narsisteina tai kovina ihmisinä, jotka eivät välitä toisten hyvinvoinnista. Kateutta pidetäänkin vääränä ja vahingollisena. Tosi asiassa rajan veto omien etujen ja halujen puolustamisen sekä kateuden välillä on vaikeaa.
Toimitusjohtaja Kalle pohti omaa johtoryhmäänsä isojen YT:den jälkeen. Hän oli saanut uudistaa oman johtoryhmänsä ja laajennetun johtoryhmän puoli vuotta sitten. Silti hän oli tyytymätön yhteen johtoryhmän jäseneen Kimmoon, joka vastasi palveluiden tuotteistamisesta ja niiden toteuttamisesta. Hän tunnisti jopa ärtymystä tilanteesta, koska asiat eivät edenneet yhdessäsovitulla tavalla. Johtamisen mallit ja tavoitteet oli sovittu jo kolme vuotta sitten. Silti Kimmo ei ollut vieläkään sitoutunut eikä ymmärtänyt, mitä oikeasti johtamiselta halutaan.
Kalle oli jäänyt pohtimaan Kimmon pitkäaikaista väsymystä, vaikka kehityskeskustelussa Kimmo olikin tuonut esille, että hän haluaisi nykyisten töiden lisäksi vastata henkilöstön kehittämisestä. Kimmo oli tosin voinut paremmin viime kuukausina, mutta silti.
Kalle pohti coachingissa mahdollisuuksiaan toimia tilanteessa, jossa johtoryhmän paikat oli juuri jaettu uudestaan. Hän haluaisi tarjota Kimmolle henkilöstön kehittämisvastuuta, mutta ottaa samalla pois nykyiset vastuut, koska Kimmosta oli tullut huonoa palautetta. Tämän lisäksi Kalle oli huolissaan mahdollisesta Kimmon ylirasituksesta ja sairaslomasta, koska Kimmo otti kaiken aina niin vakavasti ja viilasi yksityiskohtia turhan tarkkaan sekä puuttui prosessissa kaikkeen mahdolliseen.
Kalle pelkäsi eniten Kimmon mahdollista loukkaantumista ja tulkintaa siitä, että Kimmo pitäisi Kallea kylmäverisenä johtajana.
Coach-keskustelussa Kalle tuli haastetuksi ajattelustaan. Hän pohti ääneen ja teki yhteenvetoa ajattelustaan: ”Olemme tunteneet toisemme 10 vuotta ja tehneet hyvää yhteistyötä koko ajan. Kimmo on aikuinen mies ja toimii aina ystävällisesti toisia kohtaan. Pahimmillaan siis kävisi niin, että Kimmo loukkaantuisi, mutta tuskin jäisi ehdotuksesta sairaslomalle tai alkaisi mykkäkoulua pitää. Todennäköisesti avoin keskustelu aiheesta lisäisi pienen loukkaantumisen jälkeen luottamusta. Olihan Kimmo avoimesti puhunut aikaisemmin omasta motivaatiosta ja jaksamisesta, joten asia ei ollut uusi. Lisäksi Kimmo itsekin oli saanut kriittistä palautetta omasta toiminnastaan ja jatkanut silti omaa sitoutunutta työskentelyään”.
Lisäksi Kalle pohti: ”Miten muut johtoryhmäläiset ajattelisivat, jos hän tarjoaisi Kimmolle saman palkan, mutta pienemmän vastuun? Mitä jos he olisivat kateellisia, ja se kostautuisi? Yhteistyö ja motivaatio ehkä kärsisi…”
Coach-keskustelussa Kalle tuli jälleen haastetuksi. Tällä kertaa kateus-teemasta. Tulisiko kateutta pelätä ja siksi jättää organisaation kannalta järkevä ratkaisu tekemättä? Pitääkö mahdolliselle kateudelle antaa sellainen valta, että jätetään tärkeitä johtotehtäviä sellaisten hoidettavaksi, jotka eivät välttämättä onnistu työssään motivoimaan väliesimiehiä ja työntekijöitä. Tulisiko antaa periksi, että johtaminen ei ole sellaista, mitä organisaatio johdolta ja esimiehiltään toivoo? Mm. näiden teemojen käsittelyn lopputuloksena syntyi rohkeutta ajatella tilannetta ja organisaation menestystä uudella tasolla.
Kalle lopulta rohkaistui ottamaan asian esille Kimmon kanssa. Sen jälkeen hän esitteli asian johtoryhmälle. Perusteltu esitys ei tuottanut kenellekään näkyviä tunnereaktioita. Hyvin perusteltu asialinja ja läpinäkyvä toiminta kantaa ja samalla itse asiaa eteenpäin.
Voiko kateus olla hyödyllisessä käytössä?
Myönteisessä käytössä kateutta on todennettu olevan erityisesti pohjanmaalla, jossa se on nähty inspiroivan yksilöitä yrittämään enemmän, oppimaan nopeammin ja keksimään uusia ratkaisuja tai uusia innovaatiota. Miten siis päivittää oma pää käyttämään kateuden tunnetta itsen aktivoimiseen eikä ajautua ’toisilla on enemmän’ -kitinään. Siis hyväksymään, että kateus on tärkeä tunne, jota kannattaa kuunnella. Parhaimmillaan se energisoi ihmistä tekemään paremmin oman työnsä.
Mitä ovat vihan viestit?
Vihan tunteellakin on oma tarkoituksensa. Se saa usein alkunsa loukatuksi tulemisesta tai turhautumisesta, kun tavoiteltu ja päämäärään tähtäävä toiminta estyy. Tällöin on todennettavissa konkreettinen asia tai henkilö, joka on ollut tavoitteen saavuttamisen esteenä. Omat vaikuttamisen keinot eivät ole olleet riittäviä eikä sen vuoksi omat odotukset toteudu. Vihan taustalta voi löytyä myös hätää, ahdistusta, epäonnistumisen, kykenemättömyyden ja umpikujan tunnetta. Vihan ilmaisu koetaan tällöin helpommaksi ratkaisuksi, kuin oman kyvyttömyyden tunnustaminen.
Kyky tuntea ja ilmaista vihaa on myös myönteinen käyttövoima, koska sen avulla on mahdollista
- määritellä omat rajat ja ottaa omaa tilaa
- puolustautua ja suojautua tarvittaessa
- olla rohkea, itsenäinen ja riippumaton toisten mielipiteistä
- omata aloite- ja toimintakykyä sekä motivoitua.
Aikuisen viha kertoo jämäkästä tahdosta
Kyky tuntea ja ilmaista vihaa on lähtökohta omalle tahdolle. Viha on usein rohkeuden energiamoottori. Monella viha onkin tunnistettavissa enemmän ärtymykseksi tai turhautumiseksi, joka on helpompi ottaa käyttövoimaksi. Vastaavasti jämäkkyys on rauhallista tietoisuutta omasta paikasta ja omista rajoista, itsevarmuutta siitä, mitä tilanteessa aikoo tehdä. Vaikka jämäkässä käytöksessä ei ole välttämättä havaittavissa näkyvää vihaa, kykyä siihen tarvitaan jämäkkyyden osana.
Olenko liian kiltti ihminen?
Kiltti tukahduttaa oikeutetunkin vihan. Kiltti alistuu, vaikka ei pitäisi. Yleensä vihan tukahduttaminen alkaa jo lapsena. Fiksu lapsi pyrkii saamaan huomiota kiltteydelle huomatessaan, etteivät vanhemmat kuule hänen mielipahaansa, ärtymystään ja vihaa.
Kiltteysryhmiin osallistuvat löytävät vähitellen itsestään tukahdutettuja vihan tunteita ja tilanteita. Heitä helpottaa usein tieto, että kaikki tunteet ovat oikeutettuja, myös viha, koska se kertoo omista tarpeista ja niiden toteutumattomuudesta. Vihan tärkein tehtävä nykypäivänä on kertoa ihmiselle, mihin voin ja haluan suostua sekä mihin en.
Jos kiltteyteen taipuvaiset eivät tunnista omaa viha-genreään, he toteuttavat sitä todennäköisesti salaa – myös itseltään. Kiltit syyttävät helposti toisia omista pahanolon tunteistaan kykenemättä ratkaisemaan tilannetta esimerkiksi puhumalla asioista rauhallisesti oikeiden tahojen kanssa siten, että asioille tulisi uusia ratkaisuvaihtoehtoja.
Käsittelemätön viha muuntuu lopulta katkeruudeksi, joka helposti johtaa epäreiluun ja epärehelliseen käyttäytymiseen. Pahan puhuminen toisista kolmansille osapuolille on yksi tyypillisimmistä esimerkeistä. Ongelmien kasaaminen jonkun toisen syyksi ilman, että siitä puhutaan avoimesti asianomaisten kanssa luo yhteisöihin ja työyhteisöön myrkyllisyyttä ja pelon ilmapiiriä.
Onko sinulla taipumus raivokkaaseen vihaan?
Viha tunnistetaan helpoiten näkyvänä aggressiivisuutena, jota kutsutaan raivoksi. Silloin viha voi ilmetä sarkasmina ja sanallisina hyökkäyksinä. Joskus viha voi yltyä jopa suoranaiseksi raivoksi ja purkautua pelottavalta näyttäväksi toiminnaksi, kuten esineiden heittelemiseksi tai särkemiseksi. Raivo yltyy tappelemiseksi, jopa fyysiseksi, kun oma viha muuttuu hallitsemattomaksi. Ei ole enää keinoja ratkaista tilannetta muulla tavalla. Usein raivoava käyttäytyminen on mallioppimisen kautta saatu keino ratkaista itselle mahdottomia tilanteita.
Usein raivoava henkilö ei itse tiedosta omaa käyttäytymistä niin pelottavaksi kuin muut sen tunnistavat. Raivoksi voidaan myös tulkita tiukkasanaista väittelyä, jos omassa historiassa ei ole joutunut kokemaan voimakkaita vihan ilmauksia. Tämän vuoksi on tärkeää tiedostaa, miten kommunikoi ja toimii ihmisten kanssa, jotka ovat tulleet toisenlaisista kulttuureista, eivätkä välttämättä osaa tulkita tiukkasanaista ja painokasta esiintymistä. Sinut voidaan tulkita raivokkaaksi hirviöksi, vaikka yrität vain esittää asiasi painokkaasti ja haluta nopeaa muutosta asian eteenpäin saattamiseksi. Oli kyse raivon kokemuksesta tai huutamisen eri muodoista, se on otettava vakavasti. Työyhteisöissä pitää olla nollatoleranssi pelottaville käyttäytymisen malleille.
Viha kehossa
Hetkellinenkään suuttumus ei tule yllättäen, sillä se tuntuu kehossa. Osa meistä ei vain tunnista tuota reaktiota. Siksi tietoisuustaidot ovat välttämättömiä, jotta oppisi tunnistamaan oman kehon ja mielen viestit ennen toteuttamista. Tiedostamaton viha purkautuu yleensä toisten syyttämisenä, huutamisena ja jopa fyysisenä väkivaltana.
Tunnista, mitä viha sinussa saa aikaa
Viha kiihdyttää hengitystä, saa kasvojen ilmeen kiristymään ja otsan rypistymään. Viha puristaa huulet yhteen ja jännittää kasvolihakset. Kädet menevät nyrkkiin, rintaa alkaa puristaa ja kasvot punoittavat. Keho alkaa hikoilla. Kun tunnistaa kehon antamat merkit, saa lisäaikaa päättää, miten toimia. Ei ole pakko reagoida, vaan voi valita, jos on harjoitellut omien tunteiden kanssa toimimista. Valitse onko näkyvä suuttuminen tarpeen vai kannattaako ottaa lisäaikaa tai osaanko toimia aikuisesti kaikesta huolimatta. Tarkoitus ei ole päästää loukkaavia asioita suusta, vaan pystyä esittämään mielipahan aiheuttajat asiallisesti tai jatkaa kommunikaatiota maltillisesti teeman vaatimalla tavalla.
Tunnistatko sinä toisen vihan vai jotain muuta?
Omat tunteet ja ajatukset ruokkivat toinen toisiaan. Oma ahdistus saa toisen näyttäytymään aggressiiviselta, vaikka hän ei sitä olisikaan. Taisteluun valmistautuva näkee toisen käytöksessä selviä hyökkäyksen aikeita, olipa tällä sellaisia tai ei. Oma epävarmuus saa toisen näyttäytymään paljon pelottavammalta, vaikka hän tarjoaisi vain apuaan tilanteessa, kun/jossa oma kyvykkyyden ja hallinnan kokemus on alhainen. Oletko siis opetellut hallitsemaan itsesi tilanteissa, jossa toinen suuttuu? Tämä taito olisi hyvä harjoitella, jos pelon tunteet aktivoituvat sinussa liiaksi.
Omiin tunteisiin ja käyttäytymiseen vaikutetaan muuttamalla ensisijaisesti omaa tulkintaa tilanteesta. Pysähdy hetkeksi tsekkaamaan omat tunteesi ja kehon viestisi, ajatuksesi ja tahtotilasi seuraavien apukysymysten avulla:
- Mistähän tunteeni johtuvat?
- Mikä aktivoi tämänhetkiset tunteeni?
- Mitä minussa (ja kehossani oikein) tapahtuu?
- Mitä tunteeni saavat minut ajattelemaan?
- Millaisia tulkintoja teen toisen tekemisestä tai sanomisesta?
- Mitä toinen oikeasti sanoi tai teki?
- Millaisella motiivilla toinen yleensä toimii? Miten hän on esitellyt tilanteen tavoitteen tai tahtotilan?
- Mitä haluan tehdä tai sanoa tässä tilanteessa?
- Mitä päätän tehdä tai sanoa?
- Miten saisin omat tunteeni hieman rauhoittumaan? (Etsi tähän etukäteen erilaisia menetelmiä ja kuivaharjoittele niitä.)
- Pysyn rauhallisena. En välitä toisen toiminnasta, tai en ainakaan anna sen vaikuttaa minuun niin, että menettäisin malttini.
- Kuvittele lempimaisemaasi tai turvahenkilö, joka sinua auttaa näissä tilanteissa. ”Isäni on mukana, ja hän kertoo minulle, että jatka vain rauhallisesti. Ei ole hätää. Asiat selviytyvät, kun niitä käsittelee yhdessä.”
- Pysähdy hetkeksi ja tee kehollisia harjoituksia: hengitä syvään kymmenen kertaa tai laske hitaasti kymmeneen tai sataan.
- Valitse ajatella, mitä hyvää tässä juuri nyt on.
- Valitse nähdä toisen hyvä tahto, vaikka se olisi vaikeaa: ”Kimmo haluaa ratkaista tämän ongelman, ja siksi hän tulistuu.”
- Kuvittele suuttuja satuhenkilöksi: Hän on kuin Aku Ankka suuttuessaan.
- Valitse jokin itselle rauhoittava lause, vaikka et koko tunnetta saisikaan poistumaan: Asiat kyllä järjestyvät. Aina ne on järjestynyt. Me olemme fiksuja ihmisiä.
- Pohdi (haet tietoiselta mieleltä apuja): Miten olen aikaisemmin onnistunut tekemään vastaavassa tilanteessa niin, että olen onnistunut toimimaan aikuisesti?
- Opettele joku malli, mitä voit käyttää turvanasi niin, että tiedät sen auttavan tilanteen rauhallista etenemistä, vaikka et saisi omia tunteita hallintaasi.
OTTO-malli rakentavaan ilmaisuun
Ongelmallisen käytöksen kuvaus
- ”Ville, huomaan, että pitkään jatkunut epäkohtien käsittely ja voivottelu ilman, että olemme yrittäneet löytää konkreettisia ratkaisuja vie turhan paljon aikaa tästä meidän yhteisestä palaverista.”
Tunteen ilmaisu tunnesanoilla
- ”Olen ärtynyt, koska koen, että meidän aika ei riitä asioiden ratkaisemiseen tällä tavalla.”
Toiminta, kerro mitä toivot toisen tekevän
- ”Toivon, että voisimme nyt keskittyä etsimään ratkaisuja näihin ongelmiin. Voisitko yrittää vaihtaa ratkaisukeskeiseenmoodiin, jotta löytäisimme ratkaisuja näihin esitettyihin ongelmiin. Sinulla on yleensä hyviä ideoita ja haluaisin sinun tekevän nyt niin. Olisiko se mahdollista.”
Osoita oivalluttamalla vaikutus. Oivalluta toinen kertomalla, mitä myönteistä seuraa, jos toimitaan uuden ehdotuksen mukaan
”Meidän fiilis paranee, kun onnistumme löytämään ulospääsyn tästä tilanteesta. Me olemme aikaisemminkin onnistuneet, kun olemme valinneet pistää kädet saveen.
Voisimmeko kokeilla?”
Tunteiden reaktioita oppii hallitsemaan
Tunteiden aiheuttamia reaktioita voi hallita, kun tunteet on ensin tunnistettu. Vihan ja ärtymyksen taustalla on aina tarpeita ja odotuksia, jotka eivät ole toteutuneet tai ne ovat jääneet kuulematta. Jo arkiset kehon tarpeet nostavat helpommin tunteita. Jos olet nälkäinen, janoinen tai väsynyt huonon yöunen jälkeen, silloin helpommin tunteet vaikuttavat kehoon ja väärien tulkintojen todennäköisyys kasvaa. Huonosti hoidettu keho tulkitsee helpommin myös arvostusvajetta tai omaa kyvyttömyyttä toisten syyksi, ja silloin on helpompi syyttää toisia, kuin tiedostaa, että oma ”lehmähän” tässä on huonosti hoidettu.
Jokainen on lopulta itse vastuussa omista tunteistaan ja reaktioistaan. Viha kertoo kolmenlaista viestiä:
- joku on estänyt tavalla tai toisella (tietoisesti tai vahingossa) toteuttamasta suunnitelmiani, joten omat odotukseni eivät toteudu,
- olen antanut kohdella itseäni huonosti, koska en ole esittänyt asioita siten, että toisten on ollut pakko kuunnella tai
- olen toteuttanut toisten tahtoa ja antanut toisten määritellä liiaksi omaa tekemistäni vähätellen itselleni omia tarpeitani ja toiveitani.
Ota vastuu työyhteisön tunneilmastosta
Aikuinen ei syytä toisia omista tunteista, vaan pyrkii luomaan keskustelukulttuuria, jossa vaikeistakin asioista voi puhua yhtä hyvin kuin myönteisistäkin. Aikuisten yhteisössä, jossa on vallalla valmentava organisaatiokulttuuri, osataan käyttää vaikeita tilanteita ja asioita oman toiminnan kehittämiseen. Vastuuta kannetaan omasta toiminnasta eikä odoteta, että olisi joku taho, joka ratkaisee ongelmat. Tarvitaan aikuisia työntekijöitä, jotka ymmärtävät, että työyhteisön tunneilmasto on kaikkien vastuulla – ei vain esimiehen tai jonkun syntipukin.
Liiallinen stressi ja vihan käsittelemättömyys voi johtaa työuupumukseen
Liian suuret odotukset menestymisestä ja henkiset paineet sekä käsittelemättömät vihan tunteet voivat johtaa työuupumukseen. Varsinkin jos ei ota vastuuta omista kehon viesteistä ja oman mielen toiminnasta. Kukaan toinen ei voi nähdä sinun sisäisiä prosesseja eikä ajatuksia. Sinun tulee ilmaista niitä, että asiat tulevat käsittelyyn.
Kun omat ja toisten vaatimukset ylittävät jatkuvasti yksilön voimavarat, johtaa ylikuormitus pitkäaikaisena uupumukseen ja pahimmillaan masennukseen. Jos työssään on tottunut toteuttamaan toisten vaatimuksia ja unohtamaan oman kehon ja tunteiden sekä mielen ja tahdon viestit, niin työuupumus on todennäköinen vaihtoehto. Jos tämän lisäksi vielä vapaalla ja perheessä on tottunut palvelemaan toisia ja huomioimaan aina toisten tarpeet vähätellen omia, niin työuupumus on lähestulkoon taattu.
Mikä yhteys on stressillä ja vihalla?
Huomaamattomasti kehittyvä stressi ja paineiden kasaantuminen voi johtaa työuupumukseen. Mieli on stressissä äärettömän tulkitseva ja siten reaktiivinen. Tämä ilmenee tiheinä muutoksina alakuloiseen tai masentuneeseen, ärtyneisyyteen tai vihaisuuteen, ahdistuneisuuteen tai epätoivoon, vihaiseen mielialaan tai raivoon.
Stressin myötä tulee esille monia puolia, jopa sairauksia puhkeaa stressin pitkittyessä. Tiedostamattomatkin negatiiviset ajatukset ja vihamielisyys altistavat sairauksille, jos ei tiedosta omaa stressitilaansa. Mikäli ei pysty käsittelemään omaa vihaa, niin paikat ovat jumissa. Useimmiten juuri kiltit ihmiset, jotka pyrkivät miellyttämään, pelkäävät omaa vihaansa ja pakottavat sen tiedostamattomaan. Kiltteys alkaa tuntua kehossa erilaisina patoutumina.
Jos sinulla on surua tai ärtymystä, ei riitä se, että joku sanoo ”kyllä se siitä häviää vähitellen pois.” Sen sijaan pitää kertoa tai pyytää apua toiselta kertomaan, että mistä on oikein kyse. Ihminen tarvitsee tulla kuulluksi ja nähdyksi sekä tarvitsee toisilta uusia näkökulmia oman elämänsä hallintaan.
Stressissä voi toisaalta olla kiltille ihmiselle mahdollisuus löytää omat vihansa ja niiden syntymekanismit. Toisaalta stressi voi aktivoida vihan ja raivon ilmaisuja enemmän.
Kuitenkaan ei voida osoittaa, että vihan taustalla on aina stressitila. Se voi olla, mutta ei ole kuitenkaan välttämätön ehto. Viha on tunne, joka ilmenee jokaisella ihmisellä silloin, kun hänelle tärkeä asia tai arvo on uhattuna tai estetty sen toteuttaminen.
Ihminen vihastuu työpaikallaan mitä moninaisimmasta asiasta. Alla on listattu esimerkkejä. Laskepa, kuinka monta tunnistat… Eli vihastumista tapahtuu työpaikalla, jos
- joku ei hoida hommiaan, jotka ovat toisen vastuulla.
- asioista sovitaan yhdessä, mutta niitä ei toteuteta sovitulla tavalla.
- ei saa tahtoaan läpi, vaikka on hyvät perustelut tai argumentit.
- toinen saa työn, jonka itse olisi halunnut.
- häntä ei kunnioita sellaisella tavalla, johon hän on itse tottunut, kuten hyvät huomenet tai rupattelutuokiot ennen varsinaista työskentelyä.
- toinen puhuu päälle, koska itse kunnioittaa puhetilan antamista.
- ei esitetä ongelmia tai ratkaisuehdotuksia tilanteessa, jossa näin on suunniteltu, vaan on hiljaa, ja jupisee myöhemmin kollegalleen asiasta.
- omaa työtä ei kehuta, vaan siitä saa vain kehitysehdotuksia.
- toisia huomioidaan enemmän sosiaalisissa tilanteissa.
- pyydetään olemaan hiljaa, eikä anneta esittää asiaa siinä hetkessä.
- annetaan kehittävää palautetta työn toteuttamisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta.
- autetaan työssä ilman, että on pyydetty apua.
- toinen sotkeutuu työprosessiin, vaikka se ei kuulu hänen vastuilleen.
- vaaditaan tulemaan tiimipalaveriin, vaikka siellä ei ole itselle kiinnostavia aiheita.
- pyydetään menemään koulutukseen, vaikka teema ei ole oman mielenkiinnon kohteena.
- työtehtävät vaihtuvat ilman omaa halua.
- joutuu tekemään itselle hankalan henkilön kanssa töitä.
- työtehtävät ovat itselle vaikeita ja kaukana omalta mukavuusalueelta.
- ei saa kiinni työkaveria, vaikka kuinka yrittää eri tavoilla.
- ei pysytä agendassa eikä aikataulussa, vaan keskustelu on poukkoilevaa.
- kuulee itsestä huonoa palautetta.
- itseä ei kutsuta mukaan työyhteisörientoihin.
- ei kuulu tiimin ydinporukkaan, vaan on väärää sukupuolta tai ikäpolvea.
- joku jättää toistuvasti tekemättä asiat, jotka on luvannut moneen kertaan.
- kokee, että ei saa tarvitsemaansa tietoa.
- kokee, että joku kyräilee ja salailee.
- ei saa tehtyä omia töitään.
- omat aikataulut eivät pidä.
- kollegan tai esimiehen naama on kuin rusina.
- työyhteisössä on toimistokuukkeli, joka häiritsee sosiaalisuudellaan toisten töitä.
- nettiyhteydet eivät toimi.
- salasanat ovat kateissa.
- kahvi on kylmää.
- omat avaimet jäivät kotiin.
- asiakas ei vastaa.
Me vihastumme mitä kummallisimmista asioista. Stressissä tuo herkkyys on vain herkemmässä. Eri asteiset vihaisuuden tunteet pienestä ärtymyksestä äärimmäiseen raivon tunteeseen kuuluvat ihmisyyteen.
On hyvä tiedostaa, että erilaisina persoonina me vihastumme eri asioista. Työyhteisöissä on tärkeää tunnistaa erilaisuutta, koska näin me opitaan löytämään yhteistyön kipukohtia ja henkilöiden vahvuuksia. Viha kertoo usein tärkeistä asioista, jotka madaltavat työintoa ja flowmaisen työskentelyn toteutumista.
Stressissä tunteiden aktivoitumiskynnys on madaltunut ja koko tunneskaala on herkemmin käytössä. Tällöin herkistynyt vihan kokemus kertoo levon tarpeesta tai työn uudelleensuunnittelusta. Koko tiimi voi hyötyä siitä, että töitä tarkastellaan uudestaan. Ei ole järkevää aina yrittää rakentaa tilanteita, jossa vain jonkun työtaakkaa vähennetään tai muutetaan. Ottakaa ne tilanteet uusiutumisen mahdollisuuksina. Työn ja tehtävien pitää uudistua, koska maailman muuttuu. Mitä asioita voidaan tehdä fiksummin? Voisiko vaikka lean-opeista olla apuja?
Viha on siis lopulta kuitenkin tunne, joka parhaimmillaan viestii jotain tärkeää työyhteisössä. Stressitulkinnan sijaan, huomio tulisikin siirtää siihen, mistä viha syntyy? Mikä sitä generoi? Jos me emme opi käsittelemään vihaa, niin stressitekijät jäävät elämään. Stressin poistamisessa on tärkeää käyttää vihaa ja ärtymystä informaationa työyhteisön tekemisille. Kysy siis: Mitä meillä on yhteisesti opittava siitä, että yhteisön jäsen / jäsenet reagoivat vihalla? Mitä hyvää me voimme saada, kun otamme tunteet informaation lähteeksi?
Tunteet ovat kuin kompassi yksilöiden oman tahdon tunnistamiseen ja yhteisöjen yhteistyön rakentamiseen. Niitä kannattaa opiskella ja ottaa oivallukset käyttöön. Aikuisesti käsitelty ärtymys tuottaa helpotusta, kiitollisuutta ja iloa.
Iloa ja onnellisuutta kohti vihan käsittelyllä!