Johtoryhmän päätarkoituksena on johtaa liiketoimintaa niin, että se kasvattaa yrityksen arvoa. Arki näyttäytyy kuitenkin usein toiselta. Erityinen ongelma on kuitenkin todellisen tiimityön puute.
Valmentava johtajuus on arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistyötä. Marjo-Riitta Ristikangas, Anna Lönnroth ja Vesa Ristikangas kertovat valmentavan johtajan ydintaidoista ja siitä, kuinka saada toiset loistamaan!
Organisaation menestyminen jatkuvassa muutoksessa olevassa toimintaympäristössä edellyttää kaikkien osallistumista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Meillä ei pitäisi olla taloudellisesti varaa jättää ihmisiä mekaaniseen työhön kuin koneeksi eli toisin sanoen jättää ihmisten aivoja käyttämättä.
Tarvitseeko sinun organisaatiosi valmentajuutta ja kehittymisorientaatiota, vai menestyttekö te niillä kyvyillä, joita teillä on? Voisiko valmentavan otteen tuomasta itseohjautuvuudesta olla teille hyötyä? Voisi oppimisen ja menestymisen riemusta olla teille hyötyä?
Pystyäkseen olemaan valmennettavana on oltava tai kehitettävä omia joukkuepelaajan ominaisuuksia ja kyvykkyyksiä. Olennaisin kyvykkyys valmennettavana olemiseen on oma asenne, jonka tärkein osa-alue on kyky olla nöyrä. Ilman nöyryyttä olet todennäköisesti liian ylimielinen ja oletat osaavasi jo kaiken riittävästi.
Työyhteisössä voi tulla vastaan monenlaisia haasteita kuten syyttämistä, jankuttajia, myrkyttäjiä, työnarkomaaneja, vetelehtijöitä, ja ainaista kiirettä. Aina silloin tällöin on mukava viettää aikaa ystävien kanssa ja muhitella näitä ongelmia lasillisen kera. Se energisoi hetkellisesti.
Organisaation menestyminen jatkuvassa muutoksessa olevassa toimintaympäristössä edellyttää kaikkien osallistumista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Siksi meillä ei pitäisi olla taloudellisesti varaa jättää ihmisten aivoja käyttämättä.
Tyypillisesti ajatellaan, että johtoryhmän jäsenet ovat asiantuntijoita omissa rooleissaan, jotka ovat parhaimmillaan tunteettomina asiantuntevina puhuvina päinä. Käytännössä jokaisella, myös johtoryhmän jäsenellä, on kuitenkin koko ajan aktiivisena tunteet ja erilaisia olotiloja, todistaa kognitiivisen neurotieteen prosessori Lauri Nummenmaa.
Kuuntele ote Marjo-Riitta Ristikankaan ja Leni Grünbaumin kirjasta ”Valmentava esimies” millaiseksi valmentava esimies on kuvattu.
Mielikuvaharjoittelu eli visualisointi on tekniikka, jossa muodostetaan mielikuva halutusta lopputuloksesta, ja toistetaan mielessä tätä mielikuvaa. Tällainen mielikuvittelu ei siis ole huuhaata, vaan vie meidät erilaiselle värähtelytaajuudelle. Monet huipputason menestyjät ja huippu urheilijat käyttävät mielikuvaharjoittelua osana valmentautumistaan.
Vahva ja kukoistava coachaava kulttuuri vaatii vankan alustan jonka päällä kasvaa. Tämä alusta koostuu kolmesta tukipilarista, jotka ovat keskenään yhtä tärkeitä. Jos jokin näistä puuttuu se uhkaa myös coachaavan kulttuurin kehittymistä ja vahvistumista.
Johtuvatko viha ja ärtymys stressistä? Ovatko vihanilmaukset merkkejä jaksamattomuudesta ja huonoista elintavoista? Ovatko pelottavat ihmiset työn väsyttämiä, vai voisiko aggressiivisuuden tulkita myös muista tekijöistä johtuvaksi? Päätin lähteä selvittämään stressin ja vihan yhteyksiä.
Mitä hyvää unelmointi on tuonut elämääsi? Millaista voimaa unelmointi sinulle tuo parhaimmillaan? Olen monta kertaa pohtinut, että toteutuvatko jotkut unelmat oikeasti, kun en vain menetä uskoani niiden toteutumiseen. Vastaan kyllä – edelleen.
Kävelin ympäri luentosalia ja opetin yksinkertaista stressinhallintaa. Nostin vesilasin ylös, jolloin yleisö odotti. Odotti, että kysyisin: ”Onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täysi” -kysymyksen. Sen sijaan hymyilin ja kysyin: ”Miten painava tämä lasi on?”
Valmentavat joukkueet ovat vastuullisia! Miksi näin? Koska valmentavasti toimivassa joukkueessa jokainen toimii valmentajana toisilleen. Vastuullisuuden sisältö paljastuu blogin loppuohjeissa, joten lue se tarkasti. Miksi valmentavat joukkueet ovat parempi vaihtoehto kuin itseohjautuvat tiimit? No, vastaus on helppo, ainakin minulle sosiaalipsykologina: Koska tiimillä tuolloin on valmentava esimies, joka kantaa vastuun loppupelissä tiimin toiminnasta.
Valmentava mentorointi on nousemassa entistä keskeisemmäksi tekijäksi organisaatioiden kehittämismenetelmien joukossa. Mentorointihankkeiden voima piilee siinä, että se sitouttaa mentorit ja mentoroitavat ottamaan itse vastuuta omasta kehittymisestään.
Vanhat ajattelu- ja toimintatavat eivät enää toimi, koska toimintaympäristö muuttuu päivä päivältä entistä monimutkaisemmaksi, epäselvemmäksi ja epävarmemmaksi. On kohdattava kysymyksiä, jossa lineaarinen ajattelutapa ei enää toimi. Joko–tai -ajattelun rinnalle tarvitaan sekä–että -ajattelua ja systeemistä ulottuvuutta.
Anne Birgitta Pessi on tutkinut auttamisen syitä ja hän toteaa, että auttamisen ilo motivoi. Mitä muita syitä suomalaisten ja heidän auttamishalunsa taustalla löytyy? Pessi kirjasi tuloksia tutkimuksestaan ”Suomalaiset auttajina ja luottamus avun lähteisiin” -raporttiin.
Loma on takana ja on aika orientoitua työntekemisen arkeen. Ensimmäiset päivät loman jälkeen tuntuvat usein epätodellisilta. Monet niistä asioista, mitä ennen lomaa tapahtui, ovat unohtuneet. Mikä olikaan salasana? Mihin tallensin tekemättömät työt?
Haluatko menestyä ja olla vähän parempi kuin muut? Vai haluatko löytää oman äänesi ja elämäsi tarkoituksen? Jos vastasit ensimmäiseen kysymykseen kyllä, niin sinulla saattaa olla pieni keskustelun paikka käytävänäsi itsesi kanssa itsetunnostasi. Jos taas vastasit toiseen kysymykseen kyllä, niin todennäköisesti sinulla on terveempi itsetunto.
